|
Ruokaa voimaksi ja voiteluksi
Hiilihydraatit aurinkoenergiaa
Rasvaa, ei vain muodon vuoksi
Valkuaisaineet, vähän on
välttämätöntä
Viisaasti vitamiineja,
keveällä kädellä kivennäisiä
Vesi - elämän ehto
Ravintosuosituksia ja havaintomalleja
Syöminen ja kulutus tasapainoon
Tietoa kolesteroleista
Tärkeimmät vitamiinit
Tärkeimmät
kivennäisaineet
Hivenaineet
Ravitsemuksen perustietojen kalvot
Ruokaohjeita
|
Hivenaineet
TESTAA TIETOSI
Hivenaineet
Rauta
Sinkki
Pii
Kupari
Mangaani
Jodi
Fluori
Kromi
Seleeni
Molybdeeni
Koboltti
Hivenaineet
Kerrataan: Kivennäisaineet jaetaan makro- ja
mikrokivennäisiin eli hivenaineisiin. Kivennäisaineet ovat
maasta peräisin olevia epäorgaanisia alkuaineita. Niistä
yli kaksikymmentä on ihmiselle
välttämättömiä.
Makrokivennäisiä ovat kalsium, kalium, fosfori,
rikki, natrium, kloori ja magnesium. Eniten näistä
ihmisessä on kalsiumia, josta valtaosa on luustossa.
Makrokivennäisiä tarvitaan yli 100 mg
päivässä.
Välttämättömiä hivenaineita ovat
kromi, koboltti, kupari, fluori, jodi, rauta, mangaani, molybdeeni,
nikkeli, seleeni, pii, tina, vanadiini ja sinkki.
Elimistössämme on niistä eniten rautaa. Samoin kuin
vitamiinit, kivennäisaineet liian suurina annoksina ovat
elimistölle myrkkyä.
Rauta
· kehossamme 2,5 - 4,5 g
· veren punasolujen hemoglobiinin ja lihasten myoglobiinin
sekä entsyymien osa, tarvitaan punasolujen muodostumisessa,
solujen aineenvaihdunnassa ja soluhengityksessä, monien
kemiallisten reaktioiden kiihdyttämiseen, lääkkeiden
haitattomaksi tekemiseen maksassa ja vastustuskyvyn ylläpitoon
· veren hemoglobiinipitoisuus kertoo seerumin rautatilanteesta
· ravinnossa kahdessa muodossa, hemirautana (esim. lihassa) ja
nonhemirautana (viljassa, kasviksissa, hedelmissä).
· tee, kahvi ja leseet vaikeuttavat kasvisten nonhemiraudan
imeytymistä
· C-vitamiini parantaa nonhemiraudan imeytymistä
· raudan puute kiihdyttää molempien rautalajien
imeytymistä
· suuri määrä sinkkiä
vähentää raudan imeytymistä ja lyhentää
punasolujen ikää ja lisää siten raudan tarvetta;
myös C-, E- ja B12-vitamiinin puute nopeuttaa punasolujen
hajoamista
· tarve vaihtelee iän, sukupuolen ja rautavarastojen
mukaan; päivittäinen saantisuositus aikuisilla 10 mg,
hedelmällisyysikäisillä naisilla 12 18 mg
· suomalaisten keskimääräinen saanti: miehet 14
mg, naiset 10 mg
· puute aiheuttaa anemiaa, väsymystä,
päänsärkyä, kalpeutta, unettomuutta,
infektioherkkyyttä, hermostollisia muutoksia
· liika rauta voi altistaa sepelvaltimotaudille, suuret
rautavarastot voivat vaurioittaa maksaa, liikasaanti voi
heikentää sinkin ja mangaanin imeytymistä
· välitön myrkytys aiheuttaa ripulia, kramppeja,
maksasairauden tai shokin; suuret annokset voivat aiheuttaa vanhuksilla
ja vuodepotilailla verenvuotoja mahalaukussa
· suurin hyväksyttävä päiväannos 60 mg,
ilman lääkärin valvontaa 50 mg
· rautatabletit voivat aiheuttaa ummetusta tai ripulia ja
huonovointisuutta
· lähteitä: kokojyväviljat (erityisesti ruis)
soijajauho, pinaatti, pavut, herneet, siemenet, liha
Sinkki
· kehossamme noin 2 g
· valtaosa siitä luustossa, myös ihossa, hiuksissa ja
kynsissä
· välttämätön lähes sadan entsyymin
toiminnalle, tarvitaan haavojen paranemisessa insuliinin tuotannossa ja
A-vitamiinin aineenvaihdunnassa, kuluu runsaasti stressin aikana
· päivittäinen saantisuositus aikuisilla 7 12 mg
· suurin hyväksyttävä päiväannos 45 mg
· imeytymishäiriö tai lisääntynyt hukka
runsaan alkoholin käytön, palovamman, hilseilevien
ihosairauksien, runsaan hikoilun, sokeritaudin, dialyysi- ja
diureettihoidon takia voivat aiheuttaa puutosta
· puutos aiheuttaa maku- ja hajuaistin häiriöitä,
kasvuhäiriöitä, ihottumaa, haavojen paranemisen
hidastumista, vastustuskyvyn heikentymistä; pitkäaikainen
puutos voi viivästyttää murrosikää ja
aiheuttaa impotenssia
· sekä puutos että sinkin liika saanti aiheuttavat
anemiaa
· lähteitä: juusto, maitotaloustuotteet,
kokojyväviljat, leseet, alkiot, herneet, seesaminsiemenet,
pähkinät, palkokasvit, liha (leivän sinkki imeytyy
sitä paremmin, mitä pitempään taikinaa on
nostatettu)
Pii
· kehossamme noin 500 mg
· kynsissä, ihossa, hiuksissa
· tarvitaan luun muodostuksessa ja sidekudoksen
aineenvaihdunnassa
· lähteet: kokojyvävilja, kasvikset
Kupari
· kehossamme noin 80 mg
· luustossa, lihaksissa, aivoissa, hermosyissä, maksassa,
sydämessä ja silmissä
· tarvitaan veren hemoglobiinin muodostukseen, raudan
imeytymiseen, entsyymien toimintaan, kolesterolin ja sidekudoksen
muodostukseen
· tarvitaan noin 2 mg päivässä
· runsas kalsiumin ja sinkin saanti heikentävät
imeytymistä
· puutos aiheuttaa luustohäiriöitä ja
rautalääkitykseen reagoimatonta anemiaa, puutos tai kuparin
ja sinkin epäsuhtainen saanti aiheuttavat rasva-aineenvaihdunnan
häiriöitä, verisuonten kalkkiutumista ja sydämen
rytmihäiriöitä
· puutosta esiintyy, jos sinkkiä, rautaa, molybdeeniä,
rikkiä, C-vitamiinia ja fytiiniä on liikaa
· lähteitä: herkkusienet, vehnänleseet, pinaatti,
seesamin- ja pellavansiemenet, hasselpähkinät, herneet,
kuivatut aprikoosit
Mangaani
· kehossamme noin 20 mg
· luissa, verisoluissa, maksassa, haimassa ja munuaisissa
· tarvitaan luuston ja sidekudoksen muodostuksessa ja esim.
rasvahappojen ja kolesterolin aineenvaihdunnassa; voi korvata
magnesiumia
· alkoholi lisää sen poistumista elimistöstä
· tarvitaan 12 mg päivässä
· puutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä, luuston
kehityshäiriöitä, muutoksia rasva- ja
hiihihydraattiaineenvaihdunnassa; oireina painon vähenemistä,
pahoinvointia, hiusten kasvun heikentymistä, seerumin
kolesterolipitoisuuden pienenemistä; puutos ja liika mangaani
aiheuttavat hermostohäiriöitä
· suositellaan ruumiillisten ponnistusten aikana
(mustikkakeitto)
· lähteitä: mustikka, puolukka, karpalo, kaura,
savoijinkaali, punajuuri, porkkana, soijajauho, kokojyvävilja,
hasselpähkinä, pellavansiemenet
Jodi
· kehossamme noin 20 mg
· tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen, jotka
säätelevät kaikkien solujen aineenvaihduntaa; naisen
sukupuolikehitykseen
· puutos aiheuttaa struuman, rasvanmuodostuksen
lisääntymistä ja valkuaisainemuodostuksen
vähenemistä; lapsilla kääpiökasvuisuutta ja
henkisen kehityksen jälkeen jäämistä
· päivittäinen saantisuositus aikuisilla 150 µg,
imettävillä äideillä 200 µg
· suomalaisten keskimääräinen
päiväsaanti: miehet 316 µg , naiset 230 µg;
talvella saadaan enemmän
· liikasaanti voi aiheuttaa kilpirauhasen liika- tai
vajaatoimintaa tai kilpirauhasen tulehduksen
· lähteitä: jodioitu suola, maito, merikalat
(merilevät, joissa voi olla hyvin korkeita jodipitoisuuksia;
merileviä ei suositella ainakaan raskauden ja imetyksen aikana)
Fluori
· kehossamme noin 6 mg
· suurin osa luissa ja hampaissa
· tarvitaan hammaskiilteen vahvistamiseen, luuston
vahvistamiseen
· liika fluori haitallista sydämelle, aiheuttaa
jäsenten jäykkyyttä ja tummia laikkuja hampaisiin
· lähteitä: kokojyväviljat, turska, peruna,
vihannekset, mansikka, viinimarjat, vesi (fluorattu)
Kromi
· kehossamme noin 6 mg
· munuaisissa, veressä, ihossa, lihaksissa, rasvakudoksessa
ja hiuksissa
· tarvitaan hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan,
insuliinin muodostukseen
· tarvitaan 50 - 200 mikrogrammaa
· puutos aiheuttaa hedelmällisyyden
häiriöitä, sarveiskalvovaurioita, voi huonontaa
sokerinsietokykyä ja aiheuttaa diabeteksen; osuutta
sydäntauteihin
· runsas sokeriannos kiihdyttää kromin
erittymistä virtsaan
· lähteitä: seesaminsiemenet, kokojyväviljat,
sienet, hiiva, hunaja
Seleeni
· kehossamme noin 5 mg
· antioksidantti
· tarvitaan lukuisissa elimistön toiminnoissa, lihasten
toiminnan ylläpitoon, vasta-aineiden muodostukseen; suojaa
rasva-aineenvaihdunnassa E-vitamiinin kanssa soluja vaurioilta ja
härskiintymiseltä, edistää lihasten hapensaantia,
ehkäisee syöpää, sitoo itseensä
raskasmetalleja estäen niiden haitallisia vaikutuksia
elimistössä
· päivittäinen saantisuositus aikuisilla 40µg 50
µg, raskauden aikana 55 µg
· suomalaisten keskimääräinen saanti: miehet 66
µg, naiset 47 µg (vuoden 1998 seleenilisäys
lannoitteisiin nostanee saantiamme)
· turvallisen saannin ja myrkyllisen annoksen välinen ero
on pienempi kuin muilla hivenaineilla; suurin
hyväksyttävä päiväsaanti aikuisilla
300µg
· myrkytysoireina kynsivauriot, kynsien ja hiusten
lähtö, iho-oireet, hermostolliset muutokset, maksavauriot;
liikasaanti havaittavissa valkosipulille haisevasta hengityksestä
vaikka ei ole syöty valkosipulia
· lisätty lannoitteisiin vuodesta 1985
· puutos aiheuttaa luustolihasten ja sydämen rappeumaa,
maksavaurioita, sydän- ja syöpäsairauksien riskin
kasvua, harmaakaihia, kasvun hidastumista, alttiutta tartuntatauteihin
· lähteitä: kalat, liha, maito, kananmuna, viljat,
sienet, seesaminsiemenet, linssit ja soijatuotteet
Molybdeeni
· kehossamme noin 4 mg
· eniten maksassa, munuaisissa ja lisämunuaisissa
· edistää kuparin hyväksikäyttöä,
liian suuri määrä aiheuttaa kuparin puutosta
· lähteitä: herneet, soija, kokojyväviljat,
lehtivihannekset, kananmuna, peruna
Koboltti
· kehossamme noin 1 mg
· B12- vitamiinin rakenneosa
· puutos aiheuttaa pernisiöösianemiaa
Takaisin alkuun
Seuraava
aihe
Täysipainoinen
ravinto -kurssin esittelysivulle
Paluu
pääsivulle
|