ARTIKKELEITA

1/2004 Alkoholin kulutus- ja haittatilanne


1/2004 Alkoholin kulutus- ja haittatilanne

Alkoholiohjelma 2004-2007Terveyden edistämisen keskus hallinnoi Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelma 2004-2007 -hankkeessa järjestöjen kumppanuusohjelmaa. Keskuksen julkaisemassa Järjestöjen päihdeohjelma vuosille 2004-2006 -tiedotteessa kerrotaan Alkoholin kulutus- ja haittatilanteesta seuraavaa:

Tällä hetkellä alkoholin kulutus on kasvussa ja ennusteiden mukaan se tulee lähivuosina kasvamaan noin 3-4 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2004 alkoholin kokonaiskulutus olisi näin ollen lähes 10 litraa asukasta kohti, vaikka tuontikiintiöt eivät poistuisikaan. Tuontikiintiöiden poistuminen ja Viron EU-jäsenyys nostanevat alkoholin kokonaiskulutusta arviolta 11-12 litran tienoille. (http://www.stakes.fi. 13.2.2003)

Väkevien alkoholijuomien veroa alennetaan 44 prosenttia, välituotteiden 40 prosenttia, mietojen viinien 10 prosenttia ja oluiden 32 prosenttia. Veromuutoksen seurauksena väkevien alkoholijuomien hintojen arvioidaan alenevan 37 prosentilla, välituotteiden 34 prosentilla, viinien 3 prosentilla ja oluiden 15 prosentilla. Alkoholiveron tuoton arvioidaan vähenevän 300 miljoonalla eurolla.

Kansainvälisten kokemusten mukaan haittojen määrä on suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Lähes 3000 ihmistä kuolee vuosittain alkoholin köytön seurauksena. Sellaisten hoitojaksojen määrä, jossa alkoholisauraus on pääsauratena, lienee noin 28.000-30.000. Alkoholisauraudet ovat pääsasirautena vuosittain yli 3 500 eläketapauksessa. Alkoholiriippuvuuden kriteerit täyttyivät kahdeksalla prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista (Huttunen 2003, 7). Alkoholin käytön aiheuttamat välittömät kustannukset yhteiskunnalle vuonna 2000 olivat 507-666 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus kustannuksista oli noin 40 prosenttia samoin kuin rikollisuuskontrollin osuus. Onnettomuuksien ja rikosten omaisuusvahinkojen osuus oli hieman yli 15 prosenttia. Ennaltaehkäisevän päihdetyön ja tutkimuksen osuus oli noin neljä prosenttia. /http://www.stakes.fi 13.2.2003).

Perinteiseen suomalaiseen alkoholikulttuuriin on kuulunut, että alkoholia käytetään harvoin ja juominen tapahtuu lähinnä erikoistilanteissa, joissa alkoholi ja juominen humalaan saakka ovat keskeisessä asemassa. Suomalaisten kulttuuriseen mieleen on juurtunut käsite "humalahakuinen" kuvaamaan suomalaista alkoholin käyttöä. Humalaa on pidetty erityisen suomalaisena ilmiönä, vaikka tutkimustieto ei tuekaan väitettä. (Mustonen, Mäkelä, Mtso ja Simpura, 2001).

Viime vuosina on puhuttu paljon "eurooppalaisesta" juomakulttuurista. Yhtenäistä eurooppalaista juomatapaa ei ole voitu osoittaa, mutta suomalaisilla tuntuu kuitenkin olevan varsin yhtenäinen käsitys "eurooppalaisesta juomatavasta. Tähän malliin kuuluu, että juodaan pääasiassa aterioilla, kerralla nautitaan pieniå määriä, lähiympäristö kontrolloi niin nuorten kuin aikuistenkin alkoholin käyttöä niin, ettei juominen pääse riistäytymään käsistä: humalassa toikkaroimist aja humalaista käyttäytymistä pidetään häpeällisenä. Kulttuurinen malli ei kuitenkaan ole sosiaalisen todellisuuden kuvaus. Tätä mallia meilläkin on kuitenkin pyritty ainakin jollakin tasolla pitämään tavoiteltavana. (Mustonen et al. 2001).

Juomatapatutkimuksen mukaan Suomessa ei kuitenkaan tapahtunut "eurooppalaistumista". Viinin juonti on lisääntynyt, mutta se on keskittynyt tiettyihin väestöryhmiin. Vastoin odotuksia suomalaiset ovat etääntyneet "eurooppalaisesta" juomatavasta harventamalla alkoholin käyttöään verrattuna 1960-luvun tilanteeseen. Juomatapatutkimuksen tulokset eivät tue juomatapojen arkipäiväistymis- ja jokapäiväistymiskehitystä. Humalajuominen on edelleen suhteellisen yleistä suomalaisten keskuudessa eikä siinä näy tapahtuneen muutosta 1960-luvulta lähtien. (Mustonen et al, 2001).

Alkoholia käyttävät eniten nuoret 20-29-vuotiaat miehet ja keski-ikäiset 30-49-vuotiaat, miehet. Nuorilla miehillä oli myös eniten rajuja juomiskertoja. Naisten osuus kokonaiskulutuksestas on noin neljännes ollen suurinta pääkaupunkiseudulla. Sosioekonomisen aseman mukaan jaoteltuna vähiten alkoholia käyttävät maatalousyrittäjät. Raittiiden määrä on alle kymmemen prosenttia. Enitenheitä on yli 50-vuotiaiden naisten ryhmässä. (Metso, Mustonen, Mäkelä ja Tuovinen 2002). Alkoholin kulutus oli suurinta Uudellamaalla ja Etelä-Savossa ja Lapissa. Lapin suuria kulutuslukuja nostaa turistien määrä. Vähäisintä kulutus oli Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. (Stakes 2002).

Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alle 18-vuotiaiden tupakointi, toistuva alkoholin käyttö ja humalajuominen vähentyivät selvästi kahden viime vuoden aikana. Myös huumekokeilijoiden tunteminen ja huumetarjonnan kohtaaminen kääntyivät viimeisten tulosten mukaan laskuun; vuoden 2001 kyselyssä oli jo viitteitä kehityksen kääntymisestä. Tämän kevään tutkimuksessa kaikki tupakointia ja päihteiden käyttöä kuvaavat mittarit osoittat vähenemistä alle 16-vuotiailla ja myös 16-vuotta täyttäneillä pojilla. Tämän ikäryhmän tytöillä ja 18-vuotiailla pojilla tilanne pysyi ennallaan. Tupakointi ja alkoholin juominen lisääntyivät edelleen 18-vuotiailla tytöillä. (http://www.stakes.fi 1.7.2003).






Paluu ETRA-liiton pääsivulle